Sivut

perjantai 30. kesäkuuta 2017

Lomanen

Kävin kääntymässä töissä neljä päivää. Nyt vedän henkeä viisi. Sien jälkeen teen töitä kolme päivää ja vietän viikonlopun. Sitten alkaakin kesän kovin putki: olen yksin kirjastolla kaksi viikkoa, mutta silloin kuopus onkin taas jo isällään. Nyt nautitaan kahdestaan.

Olemme molemmat koukussa, kuopus Nälkäpeli-kirjoihin (nyt menossa viimeinen, Matkijanärhi) ja minä lukemiseen muuten vaan. Siksi tämä osui ja upposi niiiiin hyvin




kiitos  rakas ihana ystävä!!!

Uneksitaan!

torstai 29. kesäkuuta 2017

Pojat

Katsokaa kuka tuli kotiin💗.



Olipa mielenkiintoista seurata jalkapallo-ottelua samalla, kun toinen harrastaa nerffailua. No, katsoi se kanssani suurimman osan tylsästä matsista ja kaikki pelaajat säilyivät ehjinä.

Posti Prahasta tuli perille nopeammin kuin Suomessa konsanaan, esikoinen laittoi kortin postiin juhannuksena. Se oli leimattu 26.6. ja tuli perille 28.6.






Matka jatkui Prahasta Puolaan. Varsova ja Krakova on nähty, samoin Auschwitz, joka oli kuulemma yllätävä rankka kokemus. Yöllä jatkoivat Wieniin jossa ovat nyt ja aikovat telttailla (no ei siellä, mutta maaseudulla).  

tiistai 27. kesäkuuta 2017

Aja varovasti

Tänä aamuna, kun lähdin töihin, katsoin, että onpas joku lintu kakannut kivasti suoraan tuulilasiin. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että se oli ihan jotain muuta:





Tuholainen tai ei, en raaskinut laittaa pyyhkijöitä päälle ja pestä lasia. Mielenkiintoinen tunne, kun ajaessa sinua tarkkaillaan!




Kävin töissä ja kaupassa - en joutunut taajama-alueen ulkopuolelle eikä vauhti siksikään päätä huimannut, kummallakaan. Sen jälkeen ajoin kotipihaan takaisin ja siirsin kaverin nurmikolle.


Tässä se näyttää musta vähän vihaiselta,
tai sitten tuntosarvet on tuulessa tuivertuneet...


Olikohan sillä elämänsä jännin päivä?!?

maanantai 26. kesäkuuta 2017

Työt alkavat

Vaihtelevaista säätä oli juhannuksena ja sellaista on luvattu myös ensi viikolle. Olen töissä, joten se ei niin haittaa. Eilen iltapäivällä sen sijaan sain loman lopettajaisiksi ihanan tuokion terassilla kirjan ja siiderilasin kanssa. Aurinko paistoi, oli suorastaan kuuma paistatella päivää. 




Ihanaa!

Ihanaa on myös se, että hoksasin juuri, että vaikka työt alkavat ja äityvät jossain vaiheessa heinäkuussa varsin intensiivisiksikin, kun olen yksin kirjastolla, niin nyt on pehmeä lasku. Olen neljä päivää töissä ja sitten viisi vapaalla. Sitten on kolmepäiväinen työviikko (ja tietty viikonloppuvapaa) ennen niitä kahta yksinäistä. 

Kelpaa mulle. Tänään aloitellaan iltavuorolla, joten sain nukkua myöhään ja keräillä luitani ja eväitä sekä lukuisia loman aikana kertyneitä palautuksia. Loma oli hyvä ja sitä on luvassa lisää sitten heinä-elokuun vaihteessa. Minulle kyllä sopii tämä pätkälomailu!

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Erakkona

Juhannusaattona vaihdoin kahden myyjän kanssa hyvän juhannuksen toivotukset. Työpaikan pihalla jutustelin pari sanaa yhden pariskunnan kanssa, joka mietti josko kuntosali olisi auki.

Tyynynaluskukkaset toivat vain entisiä heiloja uniin - uuh.

Juhannuspäivänä kävelin kylille, kioskille tarkistamaan pari kuponkia (ei voittoa) ja ostamaan kahvitkin. Silloin puhuin hiukan myyjän kanssa siitä miten juhannuksen olimme kumpainenkin viettäneet. Kaupasta ostin alkoholittoman oluen saunaan, tervehdykset ja heipat.


Kuvituskuva, kuopus ystävän mökillä


Tänään menemme onneksi jo ihmisten ilmoille ja syömään äitini ja hänen miehensä kanssa. Sata sanaa saattaa mennä rikki. 

Huomenna alkaa arki. On kiva mennä töihin!

lauantai 24. kesäkuuta 2017

One to go

No niin, selvisin hengissä juhannusaatosta.


Tekstasin esikoisen kanssa (arvasin, että se on sekaisin laskuissa eikä tiedä, että on aatto).

Muutama muukin mukava tekstari.

Keräilin kirpparivaatteita. Pöytä on varattuna heinäkuun alkuun.

Tyhjensin astianpesukoneen - olen elänyt kuin pellossa viikon itsekseni. Nyt tuli mitta täyteen.

Nukuin pitkät päiväunet.

Siivosin pupujen koppeja - onneks mulla oli puput seurana!



Tein ruoan ja oikein salaatinkin jaksoin pilkkoa




keitin kahvit, pitkän kaavan kautta




vaahdotin maidon ja koitin kattaa sen kauniisti




Olin varautunut juomalla ja herkuilla.




Minulla oli seurana hyvä kirja ja nettiradio. Illalla skumppalasi ja tv.




Tanssin hulahulaa aika monen muun suomalaisen kanssa (huppelissa). Hihna 24/7ää ennen onneksi nukahdin.

Silti, silti oli vähän surkeaa.


Nyt on jäljellä enää tämä juhannuspäivä, pitäisiköhän pitää oikein kunnon maraton?!?





Samalla kun tilasin kuopukselle nimipäivälahjaksi Nälkäpeli-boxin, tulin napauttaneeksi ostoskoriin alennustrilogian. Kirjat tekivät ainakin suuren vaikutuksen aikoinaan.


perjantai 23. kesäkuuta 2017

Hyvää juhannusta

kaikille teille ihanille

juhannuskukkana suloisten ystävien tuoma ruusu


mulla on vähän haikeus, ihmiset viettää perhe- ja ystäväaikaa, mökkeilee, on sosiaalisia. Minä en. Olen rauhassa kotona, lueskelen. Lepään.

Koitan kuitenkin nauttia, vaikka pieni alakulo meinaa iskeä.

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Pelolle ei saa antaa valtaa

Ei saa muuttaa suunnitelmiaan, mutta silti olen äärettömän onnellinen, että esikoisen interrail-reissu suuntaa tästä eteenpäin hieman pienempiin kaupunkeihin. Koskaanhan ei voi olla varma ja kotonakin voi sattua ja kaikkea sen kaltaista, mutta silti.

Kun heräsimme sunnuntaina ylioppilasjuhlien jälkeen, kuulin uutisen Lontoon terrori-iskusta. Pojalla oli lentoliput tiistaille: Helsinki-Lontoo. Myös hostelli oli varattuna.

No, Lontoossa olisi varmasti turvallisuustilanne huipussaan? Tai sitten ei.

Lontoosta esikoinen jatkoi Pariisiin. Klik. Onneksi tämä tapahtui sen jälkeen, kun oli jo suunnattu Saksan puolelle.

Sitten Berliinissäoloaikana yhytettiin lentokentältä laukku.

Brysselissä tapahtuu.



Pihallamme vihtyy kissa...
...on keskityttävä mukaviin asioihin



Pelolle ei saa antaa valtaa, mutta kuka äiti - käsi sydämellä - sanoo, etteivät nämä koskettaisi ja hätkähdyttäisi?

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Kippis!

Lomalle.

Aikatauluttomuudelle ja pitkille yöunille (tänään minulla oli kello varmuuden vuoksi soimassa yhdeltätoista että ehdin yhdeksi lähikaupunkiin katsastukseen - heräsin kellon soittoon).

Autolleni ja luottokorjaajalle, jonka ansiosta jälkitarkastus meni läpi. Sain muuten taas erityisen hyvää palvelua kun olin vienyt Pösöni vikalistan kanssa huoltoon. Nuorempi sukupolvi korjaajista soitti ja varmisti voisiko tilata yhden varaosan jotta epämääräinen vinkuna saataisiin pois (tämä ei ollut hylkäämisen syy mutta minua se vaivasi). Lupasin, totta kai, ja hän lupasi tilata osan samantien, jotta ehtisi sen seuraavaksi päiväksi saada ja sitten vielä saman päivän aikana auton minulle ajokuntoonkin. Itse asiassa pelkkä purkaminen ja kiristys sitten loppujen lopuksi riitti, joten säästyi rahaa ja tämäkin mulle puhelimitse ilmoitettiin - sain siis auton käyttööni suunniteltuakin aikaisemmin.

Ystäville. Toinen oli tuonut valkoviiniä ja toinen lahjoittanut ihanan oranssin ruusun.

Sille, että ei tarvitse huolehtia kenenkään muun ruokkimisesta kuin itsensä. Asia, jota arvostan ihan hurjasti. Kävin äitini luona päiväkahvilla ja sain sen verran kahvin kanssa herkkuja, että lounas tuli kuitattua näin. Päivälliseksi valmistin jämäpastasta ja -pestosta sekä tarjoussavulohesta hässäkän, jonka nautin proseccon kera:






Juoman toki kaadoin kuvaamisen jälkeen lasiin...

...kippis!

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Löysää oleilua

Tosi tosi myöhäinen herääminen. En muista, milloin olisin viimeksi nukkunut liki puolille päivin.

Aamukahvi paikallisella kirpparilla ystävän kanssa.

Kuopukselta jäänyttä jämäpastaa ruoaksi.

Lueskelua.

Päiväunet.

Jalkapalloa.

Palapeliä.



Leffa katsotaan ystävän kanssa joku ilta. 


Ai ja voi, näitä päiviä on luvassa vielä monta monta.

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Loma jatkuu

Tänään kello 16.35 kuopus lähtee isälleen kahdeksi viikoksi. Niistä ensimmäisen minä lomailen töistäkin ja esikoinen on edelleen reissussa, joten olen ensimmäistä kertaa ehkä ikinä kokonaisen viikon yksin ja vapaalla. Sain 15 vuoden työnteon kunniaksi lisää vuosilomaa ja päätin, että käytän sen poikkeuksellisesti näin. Yleensähän olen aina töissä kun kuopus on isällään ja lomalla silloin, kun hän on luonani.


Mulle tulee koko ajan mieleen ihana leffa
Berliinin taivaan alla,
joka itse asiassa on huonosti suomennettu,
ja olisi oikeasti Taivas Beliinin yllä.
Kuka tunnustaa nähneensä?


Minulla on hyvä kirja (tai monta hyvää kirjaa, tuo kuitenkin loppuu jossain vaiheessa), ystävä palannut reissusta, viiniä kaapissa ja maailma avoinna.

Oi tätä onnea!!!

Sitä ennen käymme vielä kuvaamassa kasviota varten muutaman kasvin, istutamme herneet, käväisemme pihakirppiksellä ja futistreeneissä. Ehkä hot dogillakin treenien ja bussinlähdön välissä.

lauantai 17. kesäkuuta 2017

Nonnii

Kuopuksen kaverin äiti kysyi, josko pääsisin heille rippijuhliin keittiöön apulaiseksi. Lupasin heti, mutta totesin, että kuopukselle pitäisi keksiä sijoituspaikka. 

Hän kuulemma olisi tervetullut juhliin, joten ongelma oli ratkaistu. Juhlavaatteet jäivät viimeksi isälleen, joten piti vähän soveltaa: kuopuksella oli sellaiset nössöfarkut, joissa oli resorit lahkeissa. Niitä kuulemma voisi käyttää käännettyinä tai tuunattuina.





No minä ratkoin resorit irti ja liimasin lahkeensuut siisteiksi. Ompelukonetta en omista saati osaisi käyttää.






Olen vasenkätinen, ja koska opettaja aikaan ei osannut minua opettaa (mm. kutomaan) niin valitsin jatkossa puukäsityöt. Siellä oli aivan sama sahasiko tai hakkasiko nauloja oikealla vai vasemmalla kädellä.

Tästä johtuen housujen lyhennykset tehdään meidän taloudessa - no, vasemmalla kädellä!


***

Postaus päivässä, kaksi parhaassa -haaste

Kirjastontäti käsitöiden parissa

Olen todellinen superäiti, ainakin käsitöiden saralla. Not.














Saatte pähkäillä kauhistella tätä kuvasarjaa sen aikaa kun olemme rippijuhlissa. Illalla kerron mitä siinä oikeasti tapahtui.

***

Tämä on näppärä tapa saada suoritettua postaus päivässä, kaksi parhaassa -haaste.

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Ulkoruokinnassa

Olen siirtynyt pysyvästi ulkoruokintaan - ainakin siihen saakka, kun nämä ilmat jatkuvat tällaisina!

Aamukahvilla:



Istuimme myös ystävän kanssa päiväkahvilla, hän tuli takaisin Kreikasta tuliaisten kera




Kuopus on nauttinut palloilusta ja vesipyssyilystä kavereiden kera. Illalla katsoimme Nälkäpelin, ja vaikka se on kamala, niin ei se kuitenkaan ollut liian kauhea, kun on lukenut kirjan.

Interraililainen on taas ilmoitellut itsestään. Vaihtoivat tuossa alkuviikosta Pariisista Kehliin, Etelä-Saksaan ja vuokrasivat polkupyörät. Ovat nukkuneet teltassa, ajaneet mm. Sveitsiin ja Liehtensteiniin sekä Bodensee -järven ympäri. Kohta matka jatkuu kohti Kölniä ja Berliiniä - junalla.


***

Postaus päivässä, kaksi parhaassa -haaste.

torstai 15. kesäkuuta 2017

Hellettä ja herkkuja

En meinannut toipua sotaisasta aamusta koko päivänä. Ei vais, oli vaan taas hommaa tälle päivälle. Ensin kuopuksen terveystarkastus ja sitten minulle tuli hieroja. Piti myös viedä poika kentän laidalle kun lähtivät pelireissulle. Illalla hain takaisin samasta paikkasta.

Siinä välissä ehdin juoda tsiljoona lasia vettä niin kuin kunnon ihmisen hieronnan jälkeen kuuluu, varsinkin jos istuu auringossa hikoilemassa. Aloitin myös Nesserin uusinta Taivas Lontoon yllä - kirjaa joka vaikutta kyllä oivalta kesälomalukemiselta. Niin, ja söin.

Voi olla, että ruokavalioni koostuu ensi viikolla, kun kuopus on isällään, pääasiassa näistä aineksista


Niin, potut ovat  vielä kattilassa...


en ihan heti kyllästy!

***

Postaus päivässä, kaksi parhaassa -kampanja.

Make love not war

Hyvin nukutun yön jälkeen (pojat vetelivät hirsiä yhteentoista) täällä on täysi sota käynnissä.





Jahka tästä toivun, saatte toisen päivityksen. 


***

Postaus päivässä, kaksi parhaassa -sarjaa.

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Puhutaan vaikka kirpparilöydöistä

Käyn yleensä joka viikko paikallisella kirpparilla tekemässä keskiviikkokierroksen, kun pöytien pitäjät vaihtuvat tiistai-iltapäivisin. Tämä löytö on jo jokusen viikon takaa, mutta nyt se on päässyt päivittäiseen käyttöön:




Tällä euron söpöläisellä on hyvä viedä kahvit terassille tai leikkiä kerrankin superäitiä ja tarjoilla kuopukselle aamiainen sohvalle. Omaa lounasta varten piti kylläkin ottaa isompi tarjotin. Söin ensimmäiset uudet potut tietysti oikean voin kanssa. Nam!





Ihanasti muuten ilta-aurinko värjäsi eilen kuninkaallisen majani - jonka joku alamainen tosin oli jättänyt siivottomaan kuntoon.





Päivä on ollut mukava, käväisimme kaupungissa ostamassa kuopukselle uuden pallon (sai synttärilahjaksi lahjakortin urheilutarvikeliikkeeseen: mikä nappiostos) ja vähän muutakin nappimaista:





Paluumatkalla nappasimme kaverin kyytiin ja hän jää yökylään. Minä pääsen nukkumaan esikoisen huoneeseen, saavatpahan pojat kihertää keskenään yläsängystä alasänkyyn ja toisinpäin.

Jokohan mun pitäis ruveta sisustamaan tulevaa valtakuntaanikin, siis sitä esikoisen huonetta? Kun nyt ei sitä uutta majaa vaan tunnu löytyvän, muutan minä sitten esikoisen huoneeseen kun hän lähtee opiskelemaan. Taidan kuitenkin jättää sisustamisen syksyyn. Esikoinen ei ehkä arvostaisi prinsessasänkyä ja voisi olla, ettei tuntisi itseään tervetulleeksi kotiin, jos matkan aikana valtaisin hänen miesluolansa.

***

Tämä on osa postaus päivässä, kaksi parhaassa -haastetta.

Ei puhuta politiikkaa

Minulla on soinut kaksi päivää päässä Juliet Jonesin Sydän -nimisen orkesterin vanha railakas ralli Politiikkaa

"Ei puhuta rakkaudesta, 
ei puhuta espanjaa, 
ei puhuta toisistammekaan
puhutaan politiikkaaaaa..."

Mutta ei, ei puhuta politiikkaa tässä blogissa, vaikka se onkin viime päivinä ollut kaikkien huulilla. Merkillinen farssi, jota on hyvin hyvin vaikea käsittää. Sen verran kuitenkin sanon, että kymmenen päivää siihen meni: Soini suomi plokissaan loikkareita kovin sanoin 3.6. ja nyt ollaan tässä. Niinpä niin, ja valtakunnassa on taas kaikki hyvin. Hallituskriisi on ohi.

Mää en ehkä kes-tä!


Zen zen zen zen zen...

Kuopus mökillä eilen.
Kuvassa ei oikein näy,
mutta hirmu monta vesikirppua oli tuolla.


Palaan heti illalla ruotuun: postaus päivässä, kaksi parhaassa -haaste jatkuu.

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Tuntuu kuninkaalliselta

Nyt minun kuninkaallinen (ulko)majani on valmis. 






Saan tuosta halutessani näkösuojaa, mutta voin myös pitää verhot auki ja nautiskella ulkotilasta. Huomenna on luvassa kelpo keliäkin.

Mökillä nautimme vaikka sää ei niin suosinutkaan. Se ei haittaa kun grillauspaikka on katettu ja - no, saunassa (etualalla) on katto kans...




Kelpasi siellä grillata






kuvassa myös saunajuoma.

Jälkkärinä oli juuri parahiksi ennen lähtöä postista kuoriutunut raakasuklaa - kiitos 😍!




Kyllä muuten teki hyvää koko reissu.

Nyt minä istahdan aurinkoiselle terassille.

Esikoinenkin ilmoittautui: ei kuulemma tarvi olla huolissaan vaikka kolmeen neljään päivään ei kuuluisi mitään. (Äly)puhelimet kun ovat kiinni suurimman osan pyöräilystä. Latauspaikoista ei ole varmuutta. Jooen ole huolissani, innoissani vaan. Niiden puolesta. Paitsi että rinkka selässä 30 asteen helteessä pyöräily ei kuulostaisi mun jutulta.

***

Postaus päivässä, kaksi parhaassa -haaste

Aamulla tuntuu

että lomalomaloma loma.

Kummaa, miten on päivät aivan totaalisen suloisen sekaisin ja eilen havahduin siihen, että olen ollut lomalla kokonaista neljä päivää. Jo nyt olen täysin levännyt ja irtautunut kaikesta työhön ja stressiin viittaavasta. Tosin työhän minua ei juuri koskaan edes stressaa, lucky me! Mutta siis vähän takana ja paaaljon vielä jäljellä. Mahtavaa, etten sanoisi!

Vaikka tälle viikolle on väistämättä pakkautunut yhtä sun toista kuopukseen, sen kavereihin ja harrastuksiin liittyvää, ei se kyllä haittaa. Seuraava viikko on sitten sellaista hiljaiseloa ettei ole tosikaan. Tai mistä sitä tietää mitä me keksitään kun ystävä tulee reissusta. Olenkin ollut vähän niin kuin kipeä kissa kun lähti viikoksi ulkomaille. Höh!

Tähänastisen päivän saavutus on tässä:





kaksi vehoa kaivettu kassista. Ja ne potut ja herneetkin odottavat. Tarvittaessa pitkäänkin, jos siltä tuntuu. Uusia perunoita voi syödä syksymmälläkin, Varhaisperunoita saa (toivottavasti pian, kotimaisia) kaupasta. 

Iltapäiväksi on ohjelmassa kyseisen reissaavan ystävän mökillä pistäytyminen. Pakkaan matkaan HK:n sinistä kuopukselle ja maissia minulle. Ja saunakamppeet. Eikös sellainen nyt kuulosta ihan soveliaalta sadeiltapäivän/illan ohjelmalta?!?

Hain äsken kuopuksen kaverin ja nyt minä lähden kahville. Kahvinkeittäjäni on Euroopassa (tänään vaihtaa Ranskan Etelä-Saksaan, vuokraa pyörän ja lähtee telttailemaan kolmeksi päiväksi. Ehdotin lyhyitä matkoja ja veden läheisyydessä pysyttelyä: on luvattu hellettä!) joten täytyy käydä kodin ulkopuolella 😀. Ei vais, keitän minäkin välillä, mutta tekee mieli lämpimäisiä.


***

Postaus päivässä, kaksi parhaassa -haaste.

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Illalla tuntuu

että on viinilasillisen paikka. Loma. Ja lomapäivänkin voi näemmä änkeä ainakin näennäisesti liian täyteen tekemistä. 

Heräsimme puoli tuntia aiemmin kun olin luvannut hakea kuopuksen kaverin meille. Hänen koko perheensä isoveljeä myöten on ollut viime viikon töissä ja tämänkin on. Nyt, kun me olemme kotona, voi hän olla meillä kuopuksen seurana useampanakin päivänä. Oma lapsi jäi aamupalahommiin kun lähdin kaveria hakemaan.

Sitten ohjelmoin ne muistutuksella syömään välipalaa ennen kun piti lähteä kaupunkiin, itse kävin haistelemassa yhtä taloa. Talo oli ihana ja olisi ollut täydellisellä paikalla, ihan kuopuksen parhaiden kaverien naapurissa mutta liian kallis, liian työläs ja no, liian vanha minulle. Harmi sinänsä. 

Kaupungissa söimme roskaruokaa, katsoimme kaverisynttäreille lahjaa ja t-paitoja ja spinneriä kuopukselle. Vaikka taivaalta tulee nyt vettä, tulee se vesipyssykelikin sieltä. Ne olivat heräteostos. Ihan suhteellisen ok, 2€/2kpl...




Synttärien aikana minä kävin kokouksessa ja sitten olikin edes takaisin suhailun jälkeen aika iltapalan ja sen viinilasillisen. Huominen kyllä ihan vaan ollaan.

Niin, paitsi että onhan tuossa kuvan nurkassa hakaneulat: pitäisi laittaa verhot paviljonkiin. Löysin pihakirppikseltä hienot joten saan vähän sitä kaipaamaani näkösuojaa terassille. Potut ja herneetkin pitäisi istuttaa mutta ei kyllä oteta stressiä eikä ainakaan vedetä kumpiakaan nenään!


***

Postaus päivässä, kaksi parhaassa -haaste.

Musta tuntuu

Ihana Marika oli napannut haasteen postaus päivässä, kaksi parhaassa, johon mullekin tuli pakonomainen tarve tarttua ainakin hetkeksi. Lomaksi tai siksi aikaa kun tuntuu. 

Nyt tuntuu tältä:




Pöydällä mahtuu jo syömään. Oiskohan seuraava palapeli sitten mun ja kuopuksen yhteinen? Ehtisikö sen tehdä ennen kuin hän lähtee taas sunnuntaina isälleen?

Arvatkaapa mikä tuntuu hassulta? Kattaa vain kahdelle. Tuossa minä söin esikoisen paikalla ja tähän nyt vissiin täytyy vain tottua. Kun joskus tulee Euroopasta, ei ehdi liian pitkään kyllä kotona oleilla ennen kun muutto opiskelukaupunkiin jo sitten onkin edessä. Tätä tää nyt on!

Reissu on mennyt hyvin. Lontoosta päästy kanaalin ali (ai hurja miten jännää, mua ei saisi kuin veitsellä uhaten siihen putkeen) Pariisiin ja siellä hiottu ja liottu 30 asteen helteessä. Louvressa kuulemma oli paitsi Mona Lisa myös viileää. Musta on aika viileää, että kaksi 18v poikaa menee sitä katsomaan 💕.

Meillä on kuopuksen kanssa vaikka mitä ohjelmassa mutta niistä lisää illalla... hih!

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Lomamoodissa!

Jäin torstaina iltavuoron jälkeen lomalle ja nyt jo tuntuu, että olen "täysin levännyt". Olen lueskellut, saunonut, kävellyt, mönkinyt puutarhassa, nukkunut pitkään aamulla ja päiväunet vielä päälle, tehnyt palapeliä ja vain rentoutunut. Ihmisiäkin olen tavannut: eilen kävin ystävän tyttären kanssa kahvilla paikallisella suoramyyntitorilla ja kahviossa, tänään taas äitini pistäytyi miehensä ja veljeni tyttären ja tämän äidin kanssa. Söimme yhdessä ulkona.


Tämä hulluus alkoi taas...


Kuopus tulee illan suussa, sillä sattui olemaan jalisturnaus siellä missä isänsä asuu, joten pääsee joukkueen kanssa ensin pelipaikalle ja sitten kotiin. Aika kiva! Joutaahan tuo jo tulla seuraksi, oli viikon poissa.



Jahka saan tämän valmiiksi, koitan saada kuopuksen kaveriksi,
ostin sille synttärilahjaksi jalkapalloaiheisen palapelin.


Meillä on yhtä sun toista luvassa tulevaksi viikoksi: kahdet kaverisynttärit, yksi peli ja ainakin yhdet treenit sekä kavereiden kanssa tapaamisia ja hengailua. Jossain vaiheessa ajattelin, että käväisisimme ystävän mökillä grillaamassa ja saunomassa. Isäntäväki on reissussa joten mökki on meidän käytössämme. 

Sitä ihan vapaata kahden keskistä oleiluakin pitää ehdottomasti olla. Ja lueskelua. Kuopus jäi koukkuun Nälkäpeliin. Näki esikoisen hyllyssä leffat ja kysyi, josko voisimme katsoa. Googlailin vähän apuja ja päätin sitten, että voisi lukea kirjat - ja sen jälkeen suostun näyttämään elokuvat hänelle. Ensimmäisen kirjan hän luki parissa päivässä, joten sadekaan ei haittaa. Voimme makoilla sohvannurkassa ja lueskella. Kaksi on jäljellä, Vihan liekit ja Matkijanärhi. Ja tietty se leffan katselu!


Rakastan näitä Colin Thompsonin palapelejä.
Ja läppärikin mahtuu jo pöydälle...


Tästä tulee hyvä loma!


***

Postaus päivässä, kaksi parhaassa -haaste.

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Nyt on juhlat juhlittu

Mistähän sitä aloittaisi?

Tässä on se, mitä juhlista on jäljellä:



tai no ei oikeasti. 





On lakki, uusi puku, hieno todistus, opiskelupaikka siellä minne ylioppilas itse halusikin. Paljon tietoa ja taitoa. Toivottavasti sitä lukion rehtorin jäähyväispuhessa peräänkuuluttamaa sydämensivistystäkin.







On myös läjäpäin valokuvia, muistoja juhlapäivästä, ylpeydestä pakahtuva äidin sydän. Useampikin stipendi ja ennen kaikkea tieto siitä, että meillä on upea yhteisö tässä ympärillämme. Liikutus. Kiitollisuus.






Moni ihminen, joka ei edes saanut kutsua (koska esikoinen halusi pitää juhlat tosi tosi pieninä) muisti silti kortilla, onnittelulla ja jopa lahjalla. Esikoisen viime kesän työpaikan väkikin toi korillisen tuoreita sämpylöitä. Ihanaa!

Rajattu vierasmäärä olikin ihan hyvä ratkaisu. Ilma oli niin kylmä, että terassille päästiin vasta ilta-aurinkoon ja meidän pienet tilat meinasivat jo nyt käydä hiukkasen ahtaiksi aika ajoin. Olimme kuitenkin porrastaneet vieraiden kutsuun laitettua aikaa niin että sovimme kuitenkin sisälle yhtä aikaa ja ehdimme jopa jutella heidän kanssaan. Ihan toivottavaa.




Esikoisen kummi otti luontevan roolin keittiössä ja minä vähän siinä välissä, emännöintiä, keittiöhommia ja seurustelua. Juhlien tähti ja isäntä kun kuitenkin oli itse esikoinen.



Juhlat on juhlittu ja mökille lähdössä.



Kaiken kaikkiaan päällimmäisenä on todellakin ilo, tyytyväisyys ja se suuri kiitollisuus. Ihania ihmisiä, ihana poika, ihana päivä!


***

Niin, lähtö interrailille tapahtui tosiaan tiistaina heti lauantain lakkiaisten jälkeen. Esikoisen ja kaverin tarkoitus on kierrellä kuukausi Eurooppaa ja päätyä sitten Sloveniaan. Olivat siellä viime keväänä vaihdossa ja meillä taasen oli vaihtarit puolitoista vuotta sitten tammikuussa täällä Suomessa. Ilmaista majoitusta ja ihania ystäviä siis tarjolla siellä. Paluulippu on ostamatta - saa nähdä milloin se lentää kotiin!