Sivut


lauantai 28. toukokuuta 2016

Altistusasiaa

pitkästä aikaa!

Vaikka altistus on meille arkipäivää, unohtuu se kuitenkin (onneksi) välillä. Niin kuin nytkin: hoksasimme vasta kuopuksen kanssa, että hän ei enää ole koko ajan kipeänä. Koulun vaihto siis kannatti.



Yksi


Esikoisen kanssa haimme hänelle Ylioppilastutkintolautakunnalta lupaa erityisjärjestelyihin kirjoitusten suhteen. Meidän kunnassamme koe suoritetaan sellaisessa tilassa, joka on osittain louhittu kallioon ja on ns. rinneratkaisu. Saamme koko poppoo siellä oireita ja esikoinen eritoten. Ajatus ei juokse, aivosumu iskee, näkö ja kuulo sumenee, henkeä ahdistaa ja pää tulee kipeäksi. Ei kovin mukavaa olisi sellaisessa tilassa suorittaa yhtä tähänastisen elämän tärkeimmistä kokeista. Esikoinen on saanut koko lukion ajan tehdä kurssikokeet erillisessä tilassa. Hän jättää kännykän ja kaikki tavaransa kynää ja kumia - ja matikan kokeessa laskinta - lukuunottamatta kansliaan ja saa sieltä konseptit sekä koekysymykset. Valvoja saattaa pistäytyä milloin vain. Ja me saimme kuin saimmekin oikeuden erilliseen tilaan myös ylioppilaskokeissa. 

Haimme järjestelyä jo nyt, koska esikoinen meinaa aloittaa kirjoitusurakkansa syksyllä englannin sekä saksan kokeilla. Keväällä sitten on vuorossa äidinkieli, matematiikka ja reaaliaineet. Ja kaikki kokeet saa siis tehdä paikassa, jossa järki juoksee ja on oma henkilökohtainen valvoja paikalla. Voi mikä helpotus!


kaksi


Mitä minuun itseeni tulee, niin olo on työmaalla se mikä on. Välillä parempi ja välillä huonompi. Keuhkosairauksien erikoislääkäri, joka muuten sivumennen sanoen kirjoitti hyvän lausunnon esikoisesta tuota hakua varten, on välillä huolissaan ja välillä tyytyväinen. Nyt taas olen erityisseurannassa. 

Näillä mennään mitä on saatu ja annettu. Tosinaan elellään normaalia elämää, toisinaan sitten kärsitään oireista ja toivutaan hissukseen.


ja kolme altistunutta meidän perheessä


***

Vast ikään julkistettiin tulokset kyselystä, jolla koitettiin kartoittaa sisäilmaongelmien laajuutta Suomen kouluissa. Samaan aikaan kun OAJ:n kautta kyseltiin asiaa rehtoreilta kerättiin myös tietoja altistuneiden vanhemmilta. Tämän kyselyn tulokset ovat vasta koottavana. Mielenkiintoista nähdä, miten nämä kohtaavat vai kohtaavatko. Meidän kunnassamme ainakin kuopuksen entisen koulun vastaukset olivat suht totuudenmukaisia.

4 kommenttia:

  1. Hienoa, että ottavat tosissaan! Kyllä se asenneilmapiiri on hissukseen muuttumassa Sainioista huolimatta.

    Luin kans tuosta koulukyselystä, ja mietin, että se on ihan rehtorista kiinni, myöntääkö se ongelmat vai kieltää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo rehtoriasia on niin totta, ja sitten (suuri) osa jättää kokonaan vastaamatta, eli tuosta ei voi vielä prosentuaalisesti päätellä mitään, mutta hyvä alku se on.

      Asenneilmapiiri tosiaan varmaan pikku hiljaa muuttuu, ja olen todella onnellinen, että YTL oli tässä asiassa järkevällä linjalla, koska kyse tosiaan on erittäin paljon keskittymiseen ja järjenjuoksuun vaikuttavasta asiasta!

      Poista
  2. Hieno homma, niin Esikoisen erikoisjärjestelyt kuin Kuopuksen vähempi sairasteluukin. Ja se myös, että teillä töissä joustetaan ja on mahdollisuus vähän puljata asioita.
    Meidän koululla ollut myös asia tapetilla tänä keväänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi voi, onpa ikävää! Toivottavasti asia otetaan tosissaan ja vakavasti.

      Minä olen niin iloinen näistä molemmista meille isoista jutuista. Eläm kannattelee vaikka välillä vaikeaa onkin!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana