Ystävällisissä merkeissä meni ystävänpäiväkin. Rauhassa kotosalla ja sitten koko poppoolla päiväkahveilla ystävän luona. Harmi, ettei sinne tullut kameraa mukaan, koska hän oli väkertänyt voileipäkekseille naamat kurkusta, kirsikkatomaateista ja paprikan palasista. Me suhtauduimme sitten samalla pieteetillä lumiukon koristeluun. Intouduimme nimittäin kotipihassa oikein kunnolla lumihommiin, koska viikolle on luvattu pakkasta ja - no, oli vaan oiva hetki sellaiselle. Ensin teimme lumiukon, joka todellakin on ukko, kuten tarkkasilmäisimmät (tuosta käsitellystä) kuvasta saattavat huomata.
Siitä huolimatta, että tukka on kenties vähän naisellinen. (Kiitti RH vinkistä, jäädytin aikanaan Vihreiden kuulien pakkausmuoviin tuollaisen röpelikön, joka on varmaan sulanut ja jäätynyt useammankin kerran ennen kuin keksin mitä sillä teen.) Silmälasitkin - tai ainakin linssit - aseteltiin paikalleen.
Sitten intouduimme oikein kunnon lumisotaan. Kun viimein luovutin parempani edessä yhden takinvaihdon ja monen osuman jälkeen, oli piha kuin perunapelto.
Vielä kuitenkin saimme muovailtua lyhdyn. Illalla sitä oli mukava katsella ikkunasta kynttilän tuikkiessa siellä.
|
Auto sattui ajamaan ohitse juuri kuvanotto-
hetkellä |
Niin, niitä lumitöitähän meidän ei tarvitse tehdä, kun asumme vuokralla. Jotain hyvää tässäkin...
Tulkoon tästä viikostakin leppoisa ja mukava, eikös?