Sivut


maanantai 24. kesäkuuta 2013

Oodi turisteille

Kerroin jo Kreikan matkastamme sen verran, että otimme todella rauhallisesti ja loman kannalta koko ajan. Emme hötkyilleet, rehkineet taikka lähteneet rotkovaellukselle. Ihan tarkoituksella. Oltiin vaan rauhassa ja syötiin juustoja. Yhden kerran leikimme oikein kunnolla turisteja ja osallistuimme muutaman tunnin minijuna-ajeluun, jossa näki vähän omaa hotellia ja rantaa pidemmälle. Kuopuksen isä ei koskaan olisi suostunut moiseen, piti seikkailla, olla omatoiminen ja keksiä valtavirrasta poikkeavaa tekemistä. Nyt ei hävettänyt yhtään istua turistijunan kyytiin, päästää kuopusta halaamaan muumia (!) ja nauttia suomenkielisestä opastuksesta. On niin vapauttavaa tehdä mitä itse mielii. Ja hitsi että meillä oli hauskaa ja hyvä reissu. 




Pysähdyimme vuoristokylässä ortodoksikirkossa jonne pääsimme sisään polvet ja olkapäät peitettyämme. Piipahdimme pienessä kahvilassa, joka oli aivan toiselta planeetalta kuin trendikkäät kahvilat kotona. Siellä nautimme herkulliset todella tuorepuristetut appelsiinimehut - omistaja väänsi omin pikku kätösin koko joukollemme lasilliset sillä aikaa kun odottelimme. Sai varmaan tenniskyynärpään siitä hyvästä. Ostimme luomuoliiviöljyä paikalliselta tilalta, rakomeloa ja timjamihunajaa toiselta. Näimme mahtavia maisemia, kuulimme saaren oloista, oliivin viljelystä, vaihdantataloudesta. Näimme ainakin Pyhän Yanniksen kirkon ja toisenkin, jonka nimeä en enää muista. Nautimme virkistävät Mythokset ja jäätelön pienessä tavernassa. Ja laskeuduimme takaisin merelle taas upeita maisemia ihaillen. 





Esikoinen ei suostunut tulemaan mukaan kun kuuli että käymme tervehtimässä muumia mutta kuopus nautti täysin siemauksin. Kuunteli tarkasti opasta ja bongaili eläimiä, kasveja ja näkymiä. Oikein onnistunut reissu, josta kyllä esikoinenkin olisi tykännyt, jos vain olisi päässyt muumitrauman yli. Opin tästä taas, että minun on kuunneltava itseäni ja elettävä omannäköistä elämää. Niin reissussa kuin kotonakin.


***

Nyt taas alkaa arki hetkeksi. Olen töissä tämän ja huomisen ja sitten kuopus tuleekin kotiin. Loppuviikon lomailen hänen kanssaan. Tänään on muuten kehityskeskustelu. Pitäkää peukkuja!

Sitten kun pääsen töistä, menen kauppaan ja kysyn kaalilta paljonko kello on

6 kommenttia:

  1. Onnea kehityskeskusteluun, olkoon se tuloksia(ihan konkreettisia) tuova ja muutenkin menestyksekäs. Lomailusta sen verran että mun mielestä se on just oikein että tekee sen minkä kokee kiinnostavana eikä vääntäydy väkisin valmiiksi prässättyihin juttuihin. Tokihan noilla kiertoajeluilla saa tietoa helposti ja paljon mutta aivan yhtä paljon lomasta saa irti muutenkin.

    Kaalilinkki oli kiinnostava ja täytyy sanoa että ihmeellinen on elämä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös olekin! Ja vielä ihmeellisemmäksi ehkä muuttuu, kun pääsen sinn kauppaan. Hakeekohan valkotakkiset mut, kun rupean jutustelemaan kaalinpäiden kanssa?

      Kehityskeskustelu meni hyvin ja leppoisassa hengessä. Onneksi! Nähtäväksi jää, mitä se sitten poikii vai poikiiko mitään.

      Poista
  2. Minun täytyy sanoa, että oikeastaan parhaita lomamatkoja ovat olleet ne, kun olen ollut yksin liikkeellä. Silloin saa oikeasti tehdä juuri sitä, mikä itseä kiinnostaa. Kohteen pitää kyllä olla sellainen, että siellä on tekemistä ja näkemistä.

    Kehityskeskustelut voivat olla jänniä. Toivottavasti sujui hyvin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hyvin ja rakentavassa hengessä meni, joten helpottunut olen.

      Lomamatkoilla pitää kyllä voida jossain määrin toteuttaa omiakin haaveita eikä vaan mennä muiden mukana. Se on parasta lomaa se!

      Poista
  3. Olin sanomassa, että pidän peukkuja pystyssä, mutta hyvin se kehityskeskustelu oli siis mennyt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, se meni mukavasti. Tuntui jopa, että tulin kuulluksi ja se on minulle ihan hirveän tärkeää! Lähin esimieheni on onneksi mainio ja kehityskelpoinen tyyppi, sillä on tunnetaitoja todella paljon enemmän kun keskiverto miehellä. Joten voin hymyillä helpottuneena!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana