Minulla on Lada-merkkinen kukkapöytä |
Mutta ruukkuihin saa mukavasti kaiken mitä haluan: orvokit, samettikukat, auringonkukat, kehäkukat ja krassit. Kaksi ensimmäistä ostan keväällä ja nuo kolme viimeistä kasvattelen siemenistä. Auringonkukat niistä, joita talvella on linnuille syötetty ja pieniä taimia löytyy pensasaidan alta pilvin pimein. Niitä sitten nostelen ruukkuihin. Kehäkukat ja krassit koitan nyt ensimmäistä kertaa kasvattaa viimevuotisten omieni siemenistä - saa nähdä kuinka käy. Ruukut ovat siitäkin hyviä, että niitä voi tarpeen mukaan nostella myös sateeseen ja suojaan.
Krookusten kaveriksi nousee narsisseja |
ja näitä tulee koko ajan lisää |
ja saadaanko jo kohta raparperipiirasta? |
Tällä kertaa en edes saanut kovin pahasti hengenahdistusta mullan käsittelystä. On tehtävä pienissä erissä nämä keväthommat edelleen! Vielä täytyy vähän lähempänä oikeata kesää ostaa ovelle amppelikukka. Viime vuonna ihastuin kultahipun helppohoitoisuuteen ja rehevyyteen. Taidan haluta sellaisen tänäkin vuonna. Se kukki kauniina koko kesän ja pitkälle syksyyn, eikä hermostunut, vaikka välillä unohdin kastella. Nuupahti vaan, mutta virkistyi sitten nopeasti vettä saatuaan. Ihanteellinen minulle... ja sisääntulo-ovelle - nuupahtamisen huomasi nopeasti ;-)
Kuva täältä |
Ehdin vielä istuskella auringossa lukemassakin. Lisää tällaisia iltapäiviä, kiitos!
Ja iltoja, jolloin kuopus viilettää iltapala-aikaan kuin heikkopäinen, tilaa ohimennen banaania ja kertoo olevansa Viidakon pikku Vihtori...(Edit: Minulle selvisi vasta viikkoa myöhemmin kuopuksen syntymäpäivillä, että Viidakon pikku Vihtori on kirja.)
Minä bongasin ensimmäisen sitruunaperhosen vasta nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Marjaana