Varhainen lintu madon nappaa

Vai miten se meni? Kuopuksen kanssa lomailussa, niin rentoa kun se muuten onkin, kurjempi puoli on aamuherätys. Se nimittäin tapahtuu aivan yhtä aikaisin lomalla kuin arkenakin. Pahimmassa tapauksessa kuopusta saa herätellä tarha-aamuina varttia vaille 7 uniltaan ja viikonloppuna tai lomalla se kipittää viereeni vartin yli kuusi. HUOKAUS! Miten nämä saa ohjelmoitua uudelleen? Minä en halua niitä matoja!

Onneksi tuo on jo niin iso, että voimme tälläytyä sohvalle TV 2:n lasten ohjelmien pariin. Kuopus istualtaan ja minä vaakatasossa. Kuorsaten. Minulla - kuten varmaan tuhansilla muillakin äideillä - on ilmiömäinen kyky nukkua vaikka korvan vieressä pauhaa "Puu-ha Pete, kai-ken kor-jaa, Puuuuha Pete..." Ja toisaalta herätä sillä samalla sekunnilla kun lapsi kysyy/tarvitsee jotain.

Kuva Finduksen

Leppoisasti kului eilinenkin lomapäivä varhaisesta aamuherätyksestä huolimatta. Saimme ystävän tyttärineen kylään syömään - nautin, kun saan tehdä uusia ruokakokeiluja. Tein kikherne-juustopihvejä ja halloumisalaattia kermaviili-pestokastikkeella. Olen huono kokkaamaan orjallisesti reseptin mukaan. En myöskään tee kaikkea omasta päästä, sellainen kultainen keskitie on ruoanlaitossakin paras. Valitsen mukavan reseptin, kurkin jääkaappiin ja inspiroidun. Parhaita ovat sellaiset reseptit, joihin voi upottaa vähän kaikkea mahdollista.

Noihin alun perin feta-kikhernepihvien nimellä löytämiini lätysköihin piilotin sekä luomugoudan, raejuuston että tuorejuuston jämät. Ehkä kaikkein eniten kuitenkin nautin, kun kokkaukseni otetaan innostuneesti vastaan ja syödään nurisematta. Ei sitä normaalia valitusta: Mitä tää on? Mä en varmasti tykkää tästä. Onko pakko maistaa? Jostain syystä meillä siis arjessa todellakin syödään aika tuttuja ja turvallisia sapuskoita.

Jälkiruoaksi leivoin mango-kookoskakun. Kuopus söi pinaattikeittoa... ja keksejä.
Kaikki olivat tyytyväisiä. Nam.

Kuva ja ohje täältä