Sivut

lauantai 22. heinäkuuta 2017

Uusi alku

Kun eilen tulin töistä, oli esikoinen pakkaamassa. Koko iltapäivä jatkettiin ja nyt alkaa olla kamat aikalailla kasassa. Eka muuttoreissu tehdään vissiin sunnuntaina ja toinen sitten maanantaina. Saadaan ystävän isompaa autoa lainaan. Olen jo vähän mittaillut tiluksiani esikoisen huonetta sillä silmällä, että pääsen pian minäkin sisustushommiin.

Löysinpä esikoiselle aika ihanan tilanteeseen sopivan kortin:




Oi voi... 💗

Niin, ja mulla alkoi loma, ja kuopus tuli kotiin. Jee!

torstai 20. heinäkuuta 2017

Poika on lähdössä

Veimme eilen ihan ex tempore ensimmäisen satsin tavaraa esikoisen uuteen kotiin. Siivosimme hänen huoneensa ja pian voi jo kantaa huonekalutkin sisään. Hui!




Tiedättekö, tajusin vasta, että ihan kaikki tästä kuristavasta tunteesta, kurkussa olevasta palasta tai painosta rinnan päällä ei taidakaan johtua aivan pelkästään raha-ahdistuksesta.

Minun lapseni on muuttamassa kotoa pois!!!

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Poika on tullut kotiin

Tuliaisten kera. Hassu. Ei sen olisi tarvinut mitään sieltä raahata, mutta toi silti 💗. 




Olemme jutelleet, hoitaneet asioita. Hän on käynyt katsomassa uutta kämppää, allekirjoittanut vuokrasopimuksen, hoitanut opintotukihakemuksen, netti- ja puhelinliittymäasioita. Paljon on vielä jäljellä, alkaen asumistuesta, jonka voi nyt hakea, kun sopimus on kourassa. Vakuutukset. Muutto...

Se on kahden viikon päästä ja minä koitan sopeutua ajatukseen. 
Sisustaa mielessäni omaa huonetta.

Pitää raha-ahdistusta loitolla. Se  vie vietävästi voimia, pakastaminen.
Koitan ajatella, että menommekin sitten pienenevät, mutta eivät ne pienene niin paljoa kuin asumistuki.

Yksi ystävä hehkutti minulle tänään lapsensa uutta asuntoa. Omienkin asuntoasioiden järjestymistä. Vaikka se ei ole minulta pois, oli itkussa pidätteleminen. Milloin minun asuntoasiat oikein järjestyvät?

Vereslihalla.

No, tämän viikon kun jaksan yksin töissä alkaa loma.

Tekee jo mieli tuota slovenialaista valkoviiniä!

lauantai 15. heinäkuuta 2017

Like mother like son

Olen saanut esikoisen kotiin
 ja kylläpä sillä on upeita juttuja ja elämyksiä jaettavana reissusta! 
Kuvia myös. 

Yksi, 
joka itse asiassa on jo edelliseltä matkalta, 
kolahti jostain syystä aivan erityisesti juuri nyt:




There is always light at the end of the tunnel.

Olisikohan?


tiistai 11. heinäkuuta 2017

Se savuava sammakko

Otsikossa viittaan taannoiseen kirjoitukseen jossa valotan tilannettamme.




No, nyt se sammakko on, jollei liekeissä, niin ainakin ihan paniikissa. Nyt kun esikoinen muuttaa pois, asumistukemme käytännössä lakkaa. Sain tänään päätöksen.

En yhtään tiedä miten selviämme tästä eteenpäin.

***

EDIT: Kiitos kaikille mukana eläneille 💗

Alan pikku hiljaa - tapani mukaisesti - nähdä valoa tunnelin päässä, mutta koville ottaa!!!

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Pikainen...

ilmoittautuminen...


Kuopus lähti tänään isälleen täksi ja ensi viikoksi.

Olen siis yksin kotona!

Minulla on töitä aika lailla: kolme iltavuoroa ja pari lyhyempää päivää siinä välissä. Ensi viikolla sama juttu.

Esikoinen tulee perjantaina - jeijeee!

Niin, ja sitten ruvetaan pakkaamaan.

Voikin siis olla, että päivityksiä tulee hetken todella harvakseltaan.





P.S. Minusta on mahtavaa, että olen saanut viime aikoina monta uutta lukijaa💓!!!

perjantai 7. heinäkuuta 2017

Enkeleitä ja ahdistusta

Esikoinen on vast ikään tehnyt lumienkeleitä Alpeilla pelkissä shortseissa. Hii! Eilen hän saapui Veronaan ja söi iltapalaksi pizzan, mitä muutakaan, Iltaliassa kun ollaan. Tänään on kuulemma pastan vuoro. Lauantaina alkaa matkan viimeinen etappi kun siirrytään Sloveniaan vaihtokavereiden luokse. Ensi viikon perjantaina hän tulee kotiin. Saa tullakin, on jo vähän ikävä.

Esikoinen ehtii tosiaan olla kaksi viikkoa kotosalla kun onkin sitten jo muuton aika. Niin innoissani kuin minä olenkin asunnon löytymisestä, kämppäkavereista ja siitä, että hän pääsee näin ihanasti oman elämän alkuun, on taustalla yksi mörkö. Se, että minun ja kuopuksen asumistuki pienenee. Kirjoitin keväällä savuavasta sammakosta ja saa nähdä miten sen nyt käy. Toisaalta, enhän minä edes ole köydä, jos tätä lehtijuttua uskotaan. 

Minusta on kyllä hiukkasen kummallista, että tuossa puhutaan vaan nettotuloista, ei mitään esimerkiksi asumiskustannuksista, jotka saattavat vaihdella mahdottoman paljon. Ai niin, mutta köyhänhän pitää tosiaan jättää kotinsa ja muuttaa pois jos se käy liian kalliiksi. Jos siis voi. Minä en voi.

Olen taas oikein urakalla väijynyt myynti-ilmoituksia ja ahdistushan siinä tulee. Ei sellaista kämppää olekaan, jossa voisin asua JA joka olisi kukkarolleni ja pankinjohtajalle sopiva.


Kuva varastettu Etuovi.com:ista, sorry!


Koitan nyt silti iloita edes siitä, että pääsen kohta sisustamaan sitä omaa huonetta. Kuopuskin on jo kuulemma valmis luopumaan alasängyssä kuorsaavasta äitivalaasta.