Sivut


tiistai 28. marraskuuta 2017

Sielun pimeä yö

(Aika mielenkiintoista materiaalia löytyy googlaamalla tuo ahdistuneeseen mieleeni juuri pulpahtanut lause). Talvipäivän seisauskin on tulossa - onneksi - alle kuukauden päästä. Kirkasvalolamppu paistaa aamuisin, mutta silti ahdistaa.





Rämmitään sitten.

Kolme päivää töitä, joista kaksi iltaa. Tänään täytyy vähän emännöidä Suomi100 -hengessä sekä virallisemmin että epävirallisemmin, toinen on ihan normi-ilta, torstaina. Kuopus tulee bussilla koulusta, piipahtaa syömässä luonani kirjastolla ja jatkaa tunnin päästä isälleen viikonlopun viettoon.

Sitä minäkin odotan. Viikonloppua. On onneksi ihanaa ystäväterapiaa luvassa vissiin sekä perjantaina että lauantaina. Ei tarvitse olla yksin.

Valoisampaa viikkoa teille, ystävät!

8 kommenttia:

  1. No, josko ennuste pitäs paikkansa ja teilläkin olis edes valkeaa huomisaamuna? Kuva on kyllä niin - no, kuvaava. Ei puutu ku yksinäinen varis lentämässä.
    *hali*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos RH!
      Se lumi tulisi kyllä nyt ihan osuvaan paikkaan, toivotaan parasta.

      Poista
  2. Lumi olisi kyllä kivempi kuin tämä jatkuva veden lojotus. Aurinko on jossain muualla kokonaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin, ja nämä kaksi asiaa yhdistettynä raha-ahdistukseen, niin johan on mieli matala!

      Poista
  3. Pieni valkeus olisi kyllä tervetullut, myös tilille jos näin voidaan sanoa ja vaikka aika menee eteenpäin suht rivakasti, niin toivoisin että oltaisiin jo vuoden vaihteen yli koska tämä on sitä kaikkein raskainta pysähtyneisyyden aikaa.
    Ihmisetkin ovat kuin mustia, eteenpäin kiirehtiviä möykkyjä enkä ole esim. kaupassa käydessäni nähnyt kovinkaan montaa hymyä. Pikemminkin ahdistusta vauhdilla lähestyvän joulun takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä koitan edes pukeutua väreihin vaikka sisällä vähän mustaa onkin, ja siellä tilillä...

      Mutta tuulta päin ja toivotaan sitä lunta vähän valaisemaan!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana