Sinikeltainen jätti

Vierailimme kesäreissulla Ikeassa. Uskokaa tai älkää, ostosten saldo oli alle kaksikymmentä euroa. Minä käyttädyin siis varsin hillitysti. Kotiin tultuani inspiroiduin tarttumaan kirjaan, joka oli odotellut yöpöydällä varsin pitkään: Romain Puértolas, Fakiiri, joka juuttui Ikea-kaappiin. 

Olipas se lukukokemus! Takakannessa kerrottiin, että luvassa on "Räävitön satiiri ja kutkuttava seikkailu kasvaa humaaniksi kommentiksi länsimaisesta yhteiskunnasta, joka kohtelee paremmin tavaroita kuin laittomia siirtolaisia." Tämä kyllä piti paikkansa, kirja oli paitsi viihdyttävä, antoi myös ajattelemisen aihetta näinä kummallisina rasistisina aikoina. Tuo tarina oli ihan sellainen perinteinen Don Quijotemainen veijariromaani jossa on käytetty myös sisäkkäistä kertomusta (tosin vain yhtä ja aika kökköä) esikuvansa tavoin. Mutta se analyysistä, kirja oli viihdyttävä ja sellaisena välipalana sitä voin teillekin suositella.

***

Kuopuksella oli ensimmäinen kuuden tunnin päivä. Hän oli edellisenä iltana sitä miltä, että koulunkäynti on kamalaa eikä hän tule selviytymään pitkästä päivästä. Kysyin, että kuinka aamua voisi helpottaa. "Hmm, pizzaa tai hot dogia aamupalaksi?" Jooei. Mukavasti se oli sitten kuitenkin mennyt ja ensimmäinen englannin tuntikin on takana. Oli kuulemma "lellihelppoa".