Sivut


tiistai 1. lokakuuta 2013

Sieniä, sadevaatteita ja sutinaa

Ehdin minä viikonloppuna muutakin kuin majailla tyhjässä asunnossa ja kärrätä pupua pahvilaatikossa. Lurk ki muuten sai antibioottikuurin ja on jo ihan normaali oma itsensä. Ärhäkkäkin. Eläinlääkärillä se hermostui totaalisesti kun syötävän suloinen lääkäri ajeli siltä vatsakarvoja päästäkseen ultraamaan virtsarakon. Kotona paloivat käämit antibioottiruiskun kanssa. Ei ole maailman helpoin tehtävä tunkea vieteripupulle suupielestä lääkettä. Muistona taistoistamme minulla on sekä ranteet että poski raavittuna. Kröhöm, mutta sitten sitä muuta.


Tässä osa, äiti sai loput sienetkin


Sunnuntaina iski inspiraatio ja lähdin sienimetsään. Vaikka minun luottosuppispaikallani ei tänä syksynä päntiöinään sieniä olekaan, niin aina sieltä piirakan verran mukaan saa kauhottua. Pienimmät jätin taas kasvamaan. Herkullinen piirakka siitä tulikin ja pakkasin loput äitini ja miehensä matkaan, pojat kun eivät moisesta herkusta perusta. Sain oikein kiitostekstarin ja maukkaaksi piirakkaa kehuivat hekin. Helppokin se on: otetaan mieleinen taikinapohja (tarvittaessa vaikka valmis) ja siihen päälle tällätään pannulla paistetut sienet. Ensin niistä on kuivalla pannulla poistettu neste ja sitten vasta lisätty voi ja sipuli. Sienten päälle läntätään kermaviili-kantarellituorejuustoseos. Nam!




Tällä kertaa olin viisaampi metsään lähtiessä ja otin pipon mukaan. Ei tarvinut vetää kassia päähän. Olin myös kovin tyytyväinen räikeän väriseen sadeasuuni, koska hirvenmetsästys oli alkanut ja pauketta kuului sieltä täältä. Enpähän tullut ammutuksi. Aika harvoin nuo hirvet vissiin Marimekossa keekoilevat.


Kuva napattu täältä

Tänään avamme toimipaikkamme kolmen viikon sulun jälkeen. Eilen vielä viimeistelimme asetuksia ja testailimme järjestelmää. Saa nähdä miten hommat tänään hoituvat. Onneksi meillä on hyvä tiimi ja toimiva yhteishenki työmaalla. Nyt se punnitaan! Minä tosin pääsen vähemmällä kun kuopus hakee minut kotiin jo puoli yhden aikaan, mutta kollegat jäävät poikkeuksellisesti molemmat iltavuoroon. Onpahan sitten joku jonka kanssa vuorotella jos savu rupeaa korvista nousemaan uuden järjestelmän kanssa takutessa. Tai jos muuten vaan tarvitsee tuumailutaukoa. Minulla on tulikoe edessä torstaina kun olen yksin iltavuorossa. Ehkä tyyneysrukous auttaa?

***

Taidan osallistua taas tauon jälkeen Neon Lokoisa lokakuu -haasteeseen. Välillä tuntuu, että omat jutut tyrehtyvät, josko tästä saisi sitten aiheentynkää sellaisille päiville?

Lihaton lokakuu. Meillä on lihaton jokakuu, paitsi kuopuksella, josta on kovaa vauhtia tulossa lihansyöjä. 

6 kommenttia:

  1. Oi, tahtoo sieniä! Kovin on kitsakkaasti niitä toistaiseksi tuolla maastossa näkynyt, mutta kai nyt aina suppikset muutamaan mössöön tai piirakkaan löytyy...
    Hirvenmetsästys on hanurista. Ainakin siinä mielessä, että aina kun yrittää la- ja su-aamuina kukonlaulun aikaan viedä koiria normaalille metsäjuoksulle, niin aina siellä on hirviporukkaa ja traktorilavakaupalla hirvimiehiä oransseissaan. Saa henkensä kaupalla pelätä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en muistanut lähtiessäni koko metsästystä mutta kuulin kyllä nopeasti että on alkanut. Ja siunasin asuvalintaani. Mutta voin kuvitella, että koirien kanssa ei ole kivaa!

      Meillä onneksi aina löytyy sieniä kun vaan jaksaa metsään mennä. Ei niin paljon tänä vuonna kuin menneinä, mutta tosiaan piirakalliseen tai pariin kyllä. Nam!

      Poista
  2. Vai, että asunnonvaihtokuumeessa! Uudenkarheaan olisi ihanaa muuttaa, saisi (taas) vannoa, että kyllä minä sitten imuroin ja pesen usein, että paikat pysyvät hyvinä...Nyt on parasta pysyä poissa metsistä, siellä on liikaa miehiä! Ihana pupu sulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liikaa miehiä? Miten niitä voi olla liikaa? Hitsi, en ollenkaan ajatellut asiaa tuolta kannalta .Romanssi hirvimetsällä? Mättähältä mättähälle... hmm.

      Joo, mä olen jo päättänyt, että jos tuonne pääsemme muuttamaan, meillä ei enää ikinä ole sotkuista ;-)

      Poista
  3. Sun täytyy laittaa Lurkki pyyheeseen samalla lailla kun vauvat kapaloidaan vaikka se tuntuukin itsestä ilkeältä tempulta, Sillä konstilla saa ainakin kissoille hyvin truutattua lääkkeen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mä sain sen pyydystettyä sellaseen kapeaan ja korkeaan pahvilaatikkoon mutten saanut lääkettä annettua. Ehkä sen pää oli liian syvällä siellä? Mutta pyyhettä voisi tosiaan koittaa - olinkin unohtanut konstin, kiitos vaan - koska esikoinen lähti Saksaan ja saan hoidella lääkitsemisen taas yksin. Kahdestaan se oli aika paljon helpompaa.

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana