Runon ja suven päivän kunniaksi luin - tietysti - runoja ja minun ehdoton suosikkini oli Ilpo Tiihosen iki-ihana
Sikojen rakkaus
Kun auringon alla puhkeaa onni,
kun lehmänsä löytää muhkea sonni,
kun kaislikon hauesta hauki saa parin
ja kukkoa kosii se kanoista arin.
Niin mikseivät sitten sika ja sika
saparon verran ja kärsänsä mitan
toisilleen vannoisi ikuista valaa:
Oi rakkaani, sulle mun kyljykset palaa!
Lausuin tuon muun muassa sille tukattomalle parrakkaalle kirkkoherrallemme.
Lauantainakin olin töissä, patseerasin "järjestysnaisena" pitkin lastentapahtuma-aluetta. Myöhemmin sain vieraaksi rakkaan ystäväni lähikaupungista, ja pitipä sitä sitten ihan illan päälle mennä todistamaan paikallisen kapakan jamimeininkikin. Olen siellä vieraillut viimeksi näin pitkällä kaavalla ennen kuopuksen syntymää. Edellisen kerran olen tuopillisella käynyt pari vuotta sitten, joten oli jo korkea aika. Ja tulipahan nähtyä niin, ettei tarvitse ihan heti uudelleen mennä. Ei löydy eronneita eikä karanneita tuolta, ja jos löytyisikin, minun standardini nyt ovat näköjään melko korkealla. Huh, mutta hauskaa toki oli, tuli tanssittua niin että hiki lensi. Ja akkaenergiaa, ihan parasta!
Näppärikurssin satoa |
Maailman paras lastenorkesteri, Orffit |
Loiskis-trio |
Sunnuntaina sitten vielä oli aikuisten konsertteja ja todella on nyt kulttuuria suut ja silmät täynnä. Yksi taidenäyttelykin tuli katsastettua, mutta siitä minun on kirjoitettava ihan oma postaus. Meni nimittäin yksi maalaus niin syvälle ihon alle että oikein hirvittää!
***
Esikoinen lähtee tänään neljäksi päiväksi anopille ja kuopus on edelleen isällään. Minulla koittaa kissanpäivät!
(Näin viime yönä unta sellaisesta könsikkäästä, ettei paremmasta väliä. Huh! Sellaisesta, jota ei näkynyt lauantaina paikallisessa, eikä kyllä muutenkaan täällä kylillä pyörimässä. No, onneksi unissa edes!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Marjaana