Luin hupaisan kirjan nimeltä Saamelandia. Kirja kertoo kahden luuserin toilailuista ja sivuhenkilögalleria se vasta herkullinen onkin. Miesten projekti, Saamelandia, saamelainen elämyspuisto, on kyllä alusta asti tuomittu epäonnistumaan. Ainoa jännitysmomentti kirjassa on se miten ja missä laajuudessa tämä tapahtuu. Tuota norjalaiskirjailijaa on kuulemma verrattu itseensä Paasilinnaan. Siitä en tiedä, mutta minulla oli varsin hauskaa kirjaa lukiessa. Tirskuin monen monta kertaa ja pääsipä välillä ihan hohotuskin.
Mutta minä olenkin huonon huumorin ystävä. Muistan, kun aikoinaan silloisen poikaystäväni kaveriporukassa oli tapana antaa nimi sukukalleuksilleen. Tällaisia sitä sitten liikkui eräällä pienellä paikkakunnalla Pohjanmaalla - ja se oli kyllä minustakin hulvattoman hauskaa, ihan ilman peniskateutta:
*Sarastuksen leimuava profeetta
*Ari Arffman (erään edesmenneen totaalikieltäytyjän (!) mukaan)
*Matti Haapoja
*Pieni liekki
Jos kuopus pohtii syntyjä syviä, niin välillä hairahdun minäkin: Liittyyköhän tuo miesten intomielinen rakkaus omaa elintään kohtaan jotenkin siihen että se on esillä ja käsillä? Ei meillä naisilla - ainakaan minun nähdäkseni - ole samanlaista suhdetta omiimme.
***
Entä mitä sanoisi Usko Eevertti Luttinen tästä kirjasta?
Ei tarvinut kyllä yhtään ähistää, vaan mulla meinasi kyllä se kuuluisa pissa tulla hihittäessä housuun kun törmäsin tähän työmaallani. Aihe on vakava ja kirjakin ymmärtääkseni ihan tosissaan tehty. Mukana myös cd - että ihan voi sitten laulaa siitä Pissasta. Ei kun Ässästä.
 |
| Kuva täältä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Marjaana