Sivut


perjantai 30. joulukuuta 2011

Eron hetki kun lyö

Luin mielenkiintoisen artikkelin hömppäsivustolta: Milloin on oikea aika erota?

Tai mielenkiintoiseksi minulle sen teki tietysti tämä oma elämäntilanteeni.

"Ero voi olla myös oikea ratkaisu."

"– Erilaiset tavoitteet ja päämäärät elämässä voivat ajaa kumppanukset eron partaalle, jos elämänarvot ovat hyvin erilaiset eikä yhteistä kosketuspintaa juurikaan löydy, kuvailee terapeutti Borg-Penttilä."

"Borg-Penttilän mukaan oikea aika erota olisi silloin, kun kumppanin kanssa ei pysty elämään omanlaistaan elämää. Jos liitossa ei saa toteuttaa itselleen tärkeitä asioita ja olla oma itsensä tai kokea olevansa hyväksytty juuri sellaisena kuin on, ei suhdetta kannata enää jatkaa."

"– Joskus menee jopa 20 vuotta ennen kuin ihminen tajuaa eläneensä jonkun toisen käsikirjoituksen mukaan, seksuaaliterapeutti kertoo."
    (Lainaukset Niina Heikkinen Rakkaudeksi.fi -sivustolle kirjoittamasta artikkelista)  

Kuva on Kreikan matkalta puolentoista vuoden takaa.
Olimme siellä kaksin hyvän ystäväni kanssa, ja pohdiskelin sielläkin parisuhdettamme, ja sitä, onko meidän hyvä  olla yhdessä.


Noissa lainauksissa kiteytyy eromme ainakin minun näkemykseni mukaan. Olimme mieheni ja kuopuksen isän kanssa yhdessä yhdeksän vuotta. Tämä aika minulta kului ymmärtää, että olemme liian erilaisia. Haluamme elämältä aivan eri asioita ja käsityksemme onnellisesta elämästä ovat ristiriitaiset. Juuri omannäköistä elämää olen lähtenyt hakemaan tämän uuden elämäntilanteeni myötä.

Onneksi tulimme tähän tulokseen aika lailla yhtä aikaa ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Vast'ikään tapahtuneeseen eroomme ei liittynyt juurikaan dramatiikkaa, mutta olen silti hieman yllättynyt, miten hienosti tämä "yksinhuoltajuus" ja arki on lähtenyt liikkeelle. Kumpikaan pojista ei vielä oireile taikka reagoi kovin vahvasti ja minäkin olen ollut iloinen ja reipas.

Välillä jopa tuntuu, että taakka on pudonnut harteilta, vaikka podenkin lievää huonoa omaatuntoa näin kirjoittaessani. Eihän tämä "saa olla" näin helppoa. Eikä varsinkaan tuntua hyvältä.

Toki olen varautunut siihen, että tulee huonoja aikoja ja asiat on käsiteltävä kun niiden aika on. Ja pojat tarvitsevat varmasti tukea ja kannattelua meiltä molemmilta.

Mutta minusta tuntuu vahvasti siltä, että taisi olla oikea aika erota.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!
Marjaana