Sivut

maanantai 26. kesäkuuta 2017

Työt alkavat

Vaihtelevaista säätä oli juhannuksena ja sellaista on luvattu myös ensi viikolle. Olen töissä, joten se ei niin haittaa. Eilen iltapäivällä sen sijaan sain loman lopettajaisiksi ihanan tuokion terassilla kirjan ja siiderilasin kanssa. Aurinko paistoi, oli suorastaan kuuma paistatella päivää. 




Ihanaa!

Ihanaa on myös se, että hoksasin juuri, että vaikka työt alkavat ja äityvät jossain vaiheessa heinäkuussa varsin intensiivisiksikin, kun olen yksin kirjastolla, niin nyt on pehmeä lasku. Olen neljä päivää töissä ja sitten viisi vapaalla. Sitten on kolmepäiväinen työviikko (ja tietty viikonloppuvapaa) ennen niitä kahta yksinäistä. 

Kelpaa mulle. Tänään aloitellaan iltavuorolla, joten sain nukkua myöhään ja keräillä luitani ja eväitä sekä lukuisia loman aikana kertyneitä palautuksia. Loma oli hyvä ja sitä on luvassa lisää sitten heinä-elokuun vaihteessa. Minulle kyllä sopii tämä pätkälomailu!

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Erakkona

Juhannusaattona vaihdoin kahden myyjän kanssa hyvän juhannuksen toivotukset. Työpaikan pihalla jutustelin pari sanaa yhden pariskunnan kanssa, joka mietti josko kuntosali olisi auki.

Tyynynaluskukkaset toivat vain entisiä heiloja uniin - uuh.

Juhannuspäivänä kävelin kylille, kioskille tarkistamaan pari kuponkia (ei voittoa) ja ostamaan kahvitkin. Silloin puhuin hiukan myyjän kanssa siitä miten juhannuksen olimme kumpainenkin viettäneet. Kaupasta ostin alkoholittoman oluen saunaan, tervehdykset ja heipat.


Kuvituskuva, kuopus ystävän mökillä


Tänään menemme onneksi jo ihmisten ilmoille ja syömään äitini ja hänen miehensä kanssa. Sata sanaa saattaa mennä rikki. 

Huomenna alkaa arki. On kiva mennä töihin!

lauantai 24. kesäkuuta 2017

One to go

No niin, selvisin hengissä juhannusaatosta.


Tekstasin esikoisen kanssa (arvasin, että se on sekaisin laskuissa eikä tiedä, että on aatto).

Muutama muukin mukava tekstari.

Keräilin kirpparivaatteita. Pöytä on varattuna heinäkuun alkuun.

Tyhjensin astianpesukoneen - olen elänyt kuin pellossa viikon itsekseni. Nyt tuli mitta täyteen.

Nukuin pitkät päiväunet.

Siivosin pupujen koppeja - onneks mulla oli puput seurana!



Tein ruoan ja oikein salaatinkin jaksoin pilkkoa




keitin kahvit, pitkän kaavan kautta




vaahdotin maidon ja koitin kattaa sen kauniisti




Olin varautunut juomalla ja herkuilla.




Minulla oli seurana hyvä kirja ja nettiradio. Illalla skumppalasi ja tv.




Tanssin hulahulaa aika monen muun suomalaisen kanssa (huppelissa). Hihna 24/7ää ennen onneksi nukahdin.

Silti, silti oli vähän surkeaa.


Nyt on jäljellä enää tämä juhannuspäivä, pitäisiköhän pitää oikein kunnon maraton?!?





Samalla kun tilasin kuopukselle nimipäivälahjaksi Nälkäpeli-boxin, tulin napauttaneeksi ostoskoriin alennustrilogian. Kirjat tekivät ainakin suuren vaikutuksen aikoinaan.


perjantai 23. kesäkuuta 2017

Hyvää juhannusta

kaikille teille ihanille

juhannuskukkana suloisten ystävien tuoma ruusu


mulla on vähän haikeus, ihmiset viettää perhe- ja ystäväaikaa, mökkeilee, on sosiaalisia. Minä en. Olen rauhassa kotona, lueskelen. Lepään.

Koitan kuitenkin nauttia, vaikka pieni alakulo meinaa iskeä.

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Pelolle ei saa antaa valtaa

Ei saa muuttaa suunnitelmiaan, mutta silti olen äärettömän onnellinen, että esikoisen interrail-reissu suuntaa tästä eteenpäin hieman pienempiin kaupunkeihin. Koskaanhan ei voi olla varma ja kotonakin voi sattua ja kaikkea sen kaltaista, mutta silti.

Kun heräsimme sunnuntaina ylioppilasjuhlien jälkeen, kuulin uutisen Lontoon terrori-iskusta. Pojalla oli lentoliput tiistaille: Helsinki-Lontoo. Myös hostelli oli varattuna.

No, Lontoossa olisi varmasti turvallisuustilanne huipussaan? Tai sitten ei.

Lontoosta esikoinen jatkoi Pariisiin. Klik. Onneksi tämä tapahtui sen jälkeen, kun oli jo suunnattu Saksan puolelle.

Sitten Berliinissäoloaikana yhytettiin lentokentältä laukku.

Brysselissä tapahtuu.



Pihallamme vihtyy kissa...
...on keskityttävä mukaviin asioihin



Pelolle ei saa antaa valtaa, mutta kuka äiti - käsi sydämellä - sanoo, etteivät nämä koskettaisi ja hätkähdyttäisi?

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Kippis!

Lomalle.

Aikatauluttomuudelle ja pitkille yöunille (tänään minulla oli kello varmuuden vuoksi soimassa yhdeltätoista että ehdin yhdeksi lähikaupunkiin katsastukseen - heräsin kellon soittoon).

Autolleni ja luottokorjaajalle, jonka ansiosta jälkitarkastus meni läpi. Sain muuten taas erityisen hyvää palvelua kun olin vienyt Pösöni vikalistan kanssa huoltoon. Nuorempi sukupolvi korjaajista soitti ja varmisti voisiko tilata yhden varaosan jotta epämääräinen vinkuna saataisiin pois (tämä ei ollut hylkäämisen syy mutta minua se vaivasi). Lupasin, totta kai, ja hän lupasi tilata osan samantien, jotta ehtisi sen seuraavaksi päiväksi saada ja sitten vielä saman päivän aikana auton minulle ajokuntoonkin. Itse asiassa pelkkä purkaminen ja kiristys sitten loppujen lopuksi riitti, joten säästyi rahaa ja tämäkin mulle puhelimitse ilmoitettiin - sain siis auton käyttööni suunniteltuakin aikaisemmin.

Ystäville. Toinen oli tuonut valkoviiniä ja toinen lahjoittanut ihanan oranssin ruusun.

Sille, että ei tarvitse huolehtia kenenkään muun ruokkimisesta kuin itsensä. Asia, jota arvostan ihan hurjasti. Kävin äitini luona päiväkahvilla ja sain sen verran kahvin kanssa herkkuja, että lounas tuli kuitattua näin. Päivälliseksi valmistin jämäpastasta ja -pestosta sekä tarjoussavulohesta hässäkän, jonka nautin proseccon kera:






Juoman toki kaadoin kuvaamisen jälkeen lasiin...

...kippis!

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Löysää oleilua

Tosi tosi myöhäinen herääminen. En muista, milloin olisin viimeksi nukkunut liki puolille päivin.

Aamukahvi paikallisella kirpparilla ystävän kanssa.

Kuopukselta jäänyttä jämäpastaa ruoaksi.

Lueskelua.

Päiväunet.

Jalkapalloa.

Palapeliä.



Leffa katsotaan ystävän kanssa joku ilta. 


Ai ja voi, näitä päiviä on luvassa vielä monta monta.